Meditaatiossa klisee voi muuttua todeksi

Share |

Maanantai 11.9.2017 klo 9:21 - Mari Sydänvuori, uniterapeutti


aivotMeditoidessa koen usein, että valtaosa ajatuksistani, juuri ne kaikkein vireimmät ja aktiivisimmat, sijaitsevat pääni oikealla puolella. Vasemmalla puolella tuntuu olevan aina hiljaisempaa.

En tiedä mistä tämä johtuu, mutta olen alkanut käyttämään tätä hyödykseni. Saatan kääntää päätäni kesken meditaation sentin pari vasempaan, aivan kuin katsoisin hiukan enemmän vasemmalle kuin oikealle. Tämä vähentää ajatuksiani yleensä välittömästi ainakin hetkeksi aikaa. Joskus kallistan päätäni vielä pari senttiä vasempaan. Se tuntuu kuin laskisin pääni tyynylle, tyyneyden tyynylle. Ulkoisesti liikkeet ovat hyvin pieniä. Sisäisesti ne muuttavat olotilaa rauhallisemmaksi, ainakin hetkeksi aikaa.

Minulla meni pitkään ennen kuin tajusin, että ajatukseni ”sijaitsevat” valtaosin oikealla puolella päätäni. Kun sen hoksasin, niin se tuntui aivan ilmiselvältä. Näin on ollut koko ikäni. Olin vain niin tottunut siihen, että en huomannut näin ilmiselvää asiaa.

Meditoidessa koen tämän kahtiajaon usein voimakkaana. Ajatukseni juoksevat huimaa vauhtia oikealla pääpuoliskollani. Kun käännyn sisäisesti hieman vasempaan, koen astuvani ajatusteni valtaväylältä tien penkalle huilimaan. Ajatukset jatkavat juoksuaan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Ne eivät siis lakkaa juoksemasta tai edes hidastu. Olen aivan niiden tuntumassa, mutta en juokse juuri sillä hetkellä niiden mukana. Tarkkailen niitä hyvin läheltä, mutta kuitenkin sivussa. Tämä pieni sivuun astuminen tuntuu hyvin rauhoittavalta ja tervetulleelta lepohetkeltä. Tiedän, että pian jälleen tempaudun niiden mukaan, mutta juuri tällä hetkellä saan levätä.

Tämän oman kokemukseni perusteella en tohdi väittää, että kaikki kokisivat ajatustensa pakkautuvan jommallekummalle puolelle päätä. Tämä on minun kokemukseni. Sillä on ollut iso vaikutus siihen, millä tavoin meditaatio auttaa minua ajatusteni karusellissa.

Sanotaan, että meditaatio on matka itseen. Tämä kuulosti minulle suurelta kliseeltä kunnes hoksasin ajatusteni pakkautumisen toiselle puolelle päätäni. Klisee aukeni minulle todeksi. Minun kohdallani matka itseen on tarkoittanut esimerkiksi matkaa oman mielen rakenteen äärelle. Välillä meditaatio on tullut uniinkin. Tässä hauska uni kesältä 2016:

Yöllä näin unta, jossa tein jotain meditaatioharjoitusta, jossa jotenkin join ilmaa. Siinä piti siemailla pieniä kulauksia ilmaa 10 kertaa niin, että lopuksi keuhkot ovat täynnä. Heräsin siihen, kun huuleni olivat törröllään ja siemailin ilmaa. Unessani olin viidennen, kuudennen siemaisun kohdalla. Tajusin selvästi olevani hereillä, mutta en pystynyt lopettamaan unessa aloittamaani meditaatiota. Siemailin loput ilmahörpyt huvittuneena. Sitten hörähdin nauramaan.

Avainsanat: meditaatio, mietiskely, ajatukset, ajatusten juoksu, klisee


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini